Elämän helmet

Mitäpä tästä pidempään selittämään. Kauniit muistot ja ihanat asiat sydämessä kantaa pidemmälle, kuin viha ja katkerat ajatukset.

Linnut

Syksy tekee kovasti tuloaan. Huomaan myös että oma elämä on vaatinut paljon viimeisten kuukausien ajan, enkä ole ehtinyt päivittää blogia. En ole kuvaamaankaan ehtinyt läheskään niin usein kuin olisin halunnut. Paljon kauniita ja mielenkiintoisia kuvauksen kohteita kyllä on ollut. Niin myös ajatuksia elämästä.

Linnut ovat kuvaukseni kestosuosikkeja. Rohkea Punarinta ei lähtenyt kameraa pakoon, vaan katsoi kiinnostuneena kohti kun kuvasin sitä. Lähti vasta sitten pois, kun itsekin aloin tehdä lähtöä. Samoin varpuset joita kuvasin taas kännykän kameralla, eivät säikkyneet vieressä olevaa kuvajaa. Varpuset olivat niin lähellä että olisin yltänyt halutessani koskettamaan niitä.

Ajtuksia tähän lintuteemaan löytyisi vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi vapaus, joka usein liitetään lintuihin. Samoin huolettomuus. Linnut eivät kerää mitään pahanpäivän varalta vaan vaikuttavat elävän hyvinkin hetkessä. Luen parasta aikaa kirjaa jossa kirjoitetaan hetkessä elämisestä. Ja ajatukseni jonka voisin näihin kuviin liittää on se, että "Älä mieti mennyttä. Älä tulevaa. Mieti hetkeä tätä ja talleta se muistoihin.

Kaikki hetket eivät ole helppoja ja unelmaa täynnä, mutta uskon että jokaisella on hetkellä on tarkoituksensa ja opetuksensa.

Kesä

Näköjään ajatuksetkin on lomalla näin kesällä. Tässä kuitenkin muutama kuva kesältä omasta puutarhastani. Ihanaa kun lämpöä vielä riittää. Kyllä sitä ehtii taas palella. Oikeastaan monenlaista väistämättä tulee ajateltuakin, mutta kuvia joihin ajatukset sopisivat edes jotenkin, en vain ole onnistunut nappaamaan. Ehkä hetkestä nauttiminen on se jota itse olen tietoisestikin halunnut vaalia. Syksyn tullen kun tulee taas paljon asioita pyöritettäväksi, niin nyt kesä on ollut ihanaa viettää aikatauluitta ja suurempia suunnittelematta.

Iloitse kukista poluillasi

Kukat eivät kestä loputtomasti, joten kannattaa nauttia niistä silloin kuin ne antavat kaikkein kauneintaan. Elämässäkin on eri vuodenaikoja, joten oma ohje itselleni on nauttia niistä kesän hetkistä, jolloin luonto on vehreä ja täynnä kukkia, jotta voin sitten syksyn ja talven pimeimpinä hetkinä kaivaa muistoista ne hetket jotka elin keskellä kesää. Se auttaa jaksamaan kylmyyden ohi ja saa odottamaan taas uutta kesää.

Kaunista

Näin sateisena kesänä ei ehkä tule heti mieleen että ulkona olisi kaunista. Taivas on harmaa ja kun uskaltautuu pihalle, niin vastauksena on viileä suihku. Toisaalta kun alkaa katsomaan tarkemmin, voi ehkä huomata miten pienet timantit kimmeltävät heikossa valon hohteessa. Joskus aurinkokin paistaa maahan putoilevien timanttien läpi. Ja mikä tärkeintä sade antaa elinvoimaa myös luonnolle. Ei se ehkä sittenkään ole hullumpaa kun sataa. Vaikka edelleenkin pidän enemmän niistä aurinkoisista ja lämpimistä
 päivistä. :)

Auringonsäde

Sain isältäni viime syksynä Akillejansiemeniä ja ne saivat jo syksyllä kovan kasvuvauhdin päälle. Nyt sitten saan nauttia sen upeasta kukinnosta. Minulla ei ole hajuakaan mitä lajikkeita minulla on penkissä sekoitettuna, mutta innolla ja ilolla seuraan mitä sieltä seuraavana puhkeaa auringon lämmittäessä kukkaan.

Auringolla on ihmeellinen voima saada kaikki kasvit kasvamaan lämmöllään. Tietenkin tarvitaan myös hiukan sadetta jotta elinvoima on taattu. Uskon myös ihmiselämässä siihen että aito lämpö ihmiseltä toiselle, auttaa jaksamaan vaikeinakin aikoina. Siihen ei vaadita hienoja sanoja ja suuria tekoja. Vain pieni ele siitä että välittää tai yksi lohduttava sana. Vain se pieni auringonsäde jotta pimeyden keskellä on jotain jota kohden kulkea.

Ikuisena maailmanparantajana (muka, mitä se parannus sitten lieneekin) ajattelen: olisi mahtavaa jos edes joku tämän postauksen lukija veisi myös auringonsädettä eteenpäinkin. Pieni hymy vieraalle ihmiselle voi kummasti lämmittää.

Paljon aurinkoa jokaisen kesään!

Kukat puhkeavat kukkaan

Meidän kirsikkapuuhun tuli tänävuonna ihan valkoisenaan kukkia. Saa nähdä saanko myös satoa siitä, kun viime vuonna tuli hyvin heikosti. Minusta oli vaikeaa keksiä tähän nimenomaiseen kuvaan mitään oikeasti hyvää ajatusta, mutta halusin kuitenkin laittaa kuvan tänne sillä mielestäni siitä tuli aika hieno. Lopulta kuitenkin keksin ajatuksen jolla on myös hiukan syvempikin merkitys kuin vain se konkreettinen. Erityisesti tämä ajatus kertoo myös minun tahtoasenteestani tulevaisuutta kohtaan.

Unelma

Viimein sain hankittua uuden koneen ja vielä ladattua siihen kuvankäsittelyohjelman, jolla voin kirjoittaa näitä tekstejä kuviin. Paljon asioita on mahtunut pienen ihmisen elämään tänä keväänä ja sekin on ollut yksi syy, miksi en ole oikein ehtinyt ja jaksanutkaan päivittää tätä blogia. Paljon ajatuksia kuitenkin on elämä herättänyt minussa ja tässä nyt yksi niistä.

Uskon ttä unelmat ja haaveet auttavat ihmistä jatkamaan eteenpäin. Valitettavasti vain hirveän usein ihmiset vähättelevät omaa kykyään toteuttaa niitä unelmia. Olen useammin kuin kerran kuullut jonkun sanovan, että "se on vain unelma". Eivät kaikki haavet välttämättä toteudu koskaan, mutta et voi tietää mikä haave toteutuu ja mikä ei, ellet uskalla koskaan kokeilla saavuttaa niitä.

Ihanaa loppukevättä ja alkavaa kesää!

Aurinkoista kevättä!

Minulla on tietokone rikki joten en ole voinut laittaa tänne päivityksiä ollenkaan. Saas nähdä kuinka kauan menee kun saan viimein toimivan masiinan. Mukavaa ja aurinkoista kevättä teille kaikille kuitenkin!

Ihanaa ystävänpäivää kaikille!

Sain maailman ihanimmalta ihmiseltä ystävänpäiväkortin ja se annettiin kyllä niin aidolla sydämellä kuin vain voi. Lapsen sydän on lahjomaton. Näin ainakin haluan ajatella itserakkasti. :) Toivon telle kaikille ystävää jonka kanssa voi jakaa elämän ilot ja surut.

Kärsimys

Olen tässä jo jonkin aikaa pyöritellyt ajatusta johon sain kipinän Dalai-laman kirjasta Avosydämin. Kirjassa hän puhuu kärsimyksestä ja siitä ettei pidä takertua siihen miten rankkaa itsellä on vaikka näin olisikin. Hän ei kuitenkaan kehoita kieltämään omia tunteita, mutta sen sijaan että jää kaivelemaan mielessään omaa tuskaa ja surua voi suhteuttaa omia tuntemuksiaan ajatellen niitä ihmisiä jotka kärsivät samalla hetkellä mahdollisesti vielä paljon enemmän. 

Omalla kohdallani tuo auttaa lähes aina suhteuttamaan tilannetta. Ei se silti sitä tosiasiaa poista että tuntuu pahalta tai kurjalta, mutta tilanne ei enää tunnu niin sietämättömältä, kuin vielä ennen tätä tuntui. 

Tätä ajatusta pyöritellessä tiesin minkä kuvan liitän tähän ajatukseen. Huomasin kuitenkin että en voikaan ajatusta laittaa siinä muodossa, kuin olin sitä ensin ajatellut. Siitä olisi nimittäin voinut saada yhdessä tuon kuvan kanssa sellaisen käsityksen että noin kovia kokeneen, kuin tuo linnunpoikanen, pitäisi ajatella miten paljon muut kärsivät. Tarkoitukseni nimittäin oli laittaa kuva jossa joku mahdollisesti kärsii mahdollisesti enemmän kuin lukija.

Uusi päivä

Kuten moni muukin asia, tämäkin on monitulkintainen. Toisaalta voi ajatella että ei pidä murehtia ajan kulumista vaan iloita jokaisesta hetkestä jonka saa elää. Toisaata tämän voi myös ajatella olevan kuvaannollista. Väistämättä vaikeudet loppuvat joskus ja koittaa uusi aamu. 

Ehkäpä vaikeudet myös kasvattavat vahvemmaksi ihmiseksi ja uudet vastoinkäymiset on helpompi ottaa vastaan vain hetkellisinä koettelemuksina. Itse haluan vaalia elämässäni tätä asennetta sillä se on auttanut monissa vaikeuksissa jaksamaan ja luottamaan lopultakin kaiken järjestyvän parhain päin.

Sairastaessa

Olen ollut viikon ajan hiukan kipeänä, ja tämän päivän lääkärireissun jälkeen päätin piristää itseäni kupillisella kuumaa kaakaota sekä tuplasuklaa muffinilla. Tällä kertaa en itse leiponut muffinia, mutta joskus on myös hyvä ottaa rennosti ja nauttia toisten tekemästä. Miten ihanaa olikaan jäätävän ulkoilman jälkeen istua sohvalle kääriytyneenä huopaan ja nauttia kuumaa juotavaa sekä herkutella.

Näkökulma

Kävin tänään kuvaamassa läheisellä pellolla ja ajattelin kävellessäni, että tuskin tällä kertaa sattuu kummoisia kuvia muistikortille sillä sää oli kamala. Joka paikassa oli ruskeita rapalammikoita ja harmaa maa vasten harmaata taivasta ei kyllä näyttänyt kovin värikylläiseltä. 

Olin lapsen kanssa liikenteessä ja silloin liikkuminen ei käy kovin nopeasti, koska juuri ne ruskeat rapalammikot kiinnostavat. Siinä odotellessani silmiini sattui kauniin kullankeltaiset heinä vastapuolella tietä ja aloin kuvaamaan niitä. Kun yritin ottaa kuvaa ylhäältä alaspäin, heinät näyttivät kuvassa harmailta ja latteilta. Sitten menin kyykkyyn ja olin heinien keskellä. Vasten taivasta ne saivatkin yllättäen kauniin värin kuvassa. 

Kotiinpäin kävellessämme ajattelin miten monessa muussakin asiassa se miten näemme asian riippuu siitä mistä kulmasta asiaa katsoo. Asiat ovat harvoin kovin yksioikoisia ja ne voi ymmärtää monella tavalla.

Kaikkea hyvää alkaneeseen vuoteen!

Vaikka tämä sanonta on ehkä hiukan liiankin kulunut joidenkin mielestä, se kuvastaa mielestäni mainiosti ajatusta joka sen takana on. Ihmisen täytyy olla kotonaan omassa itsessään, jotta voi tuntea olevansa kotona myös fyysisessä ympäristössä.

 Asiaa voi myös ajatella toistakin kautta. Ihmisiä ja paikkoja joita rakastamme tekevät olon kodikkaaksi. Sen huomasin myös matkallani, jolta kotiuduin vasta eilen illalla. Sain viettää joulun välipäivät ja uudenvuodenaaton monien rakkaiden ihmisten kanssa. Viihdyn myös paikassa jota kutsun kodikseni, ja oma sänkyhän se paras paikka on pitkän reissun jälkeen. :) Rakastan monia asioita, joka siis tarkoittaa että sydämenikin on monessa paikassa. 

Ehkä koti on myös hetkessä. Itse olen nimittäin kokenut hetkiä, jotka ovat saaneet tuntemaan oloni kodikkaaksi, paikoissakin joissa en odottanut tuntevani niin. Joskus taas paikka, jossa odotin kokevani oloni kodikkaaksi tuntuukin vieraalta.

Tuo kesäinen kuva edustaa minulle hetkeä, jossa tunsin olevani hetken kotonani, vaikka olin kaukana talosta jota kutsun kodikseni. Sorsaemo kolmen poikasensa kanssa taisi tuntea samoin, sillä ne ottivat päivätorkut metrin päässä minusta, lämpimällä rantahiekalla.