Uusi päivä

Kuten moni muukin asia, tämäkin on monitulkintainen. Toisaalta voi ajatella että ei pidä murehtia ajan kulumista vaan iloita jokaisesta hetkestä jonka saa elää. Toisaata tämän voi myös ajatella olevan kuvaannollista. Väistämättä vaikeudet loppuvat joskus ja koittaa uusi aamu. 

Ehkäpä vaikeudet myös kasvattavat vahvemmaksi ihmiseksi ja uudet vastoinkäymiset on helpompi ottaa vastaan vain hetkellisinä koettelemuksina. Itse haluan vaalia elämässäni tätä asennetta sillä se on auttanut monissa vaikeuksissa jaksamaan ja luottamaan lopultakin kaiken järjestyvän parhain päin.

Sairastaessa

Olen ollut viikon ajan hiukan kipeänä, ja tämän päivän lääkärireissun jälkeen päätin piristää itseäni kupillisella kuumaa kaakaota sekä tuplasuklaa muffinilla. Tällä kertaa en itse leiponut muffinia, mutta joskus on myös hyvä ottaa rennosti ja nauttia toisten tekemästä. Miten ihanaa olikaan jäätävän ulkoilman jälkeen istua sohvalle kääriytyneenä huopaan ja nauttia kuumaa juotavaa sekä herkutella.

Näkökulma

Kävin tänään kuvaamassa läheisellä pellolla ja ajattelin kävellessäni, että tuskin tällä kertaa sattuu kummoisia kuvia muistikortille sillä sää oli kamala. Joka paikassa oli ruskeita rapalammikoita ja harmaa maa vasten harmaata taivasta ei kyllä näyttänyt kovin värikylläiseltä. 

Olin lapsen kanssa liikenteessä ja silloin liikkuminen ei käy kovin nopeasti, koska juuri ne ruskeat rapalammikot kiinnostavat. Siinä odotellessani silmiini sattui kauniin kullankeltaiset heinä vastapuolella tietä ja aloin kuvaamaan niitä. Kun yritin ottaa kuvaa ylhäältä alaspäin, heinät näyttivät kuvassa harmailta ja latteilta. Sitten menin kyykkyyn ja olin heinien keskellä. Vasten taivasta ne saivatkin yllättäen kauniin värin kuvassa. 

Kotiinpäin kävellessämme ajattelin miten monessa muussakin asiassa se miten näemme asian riippuu siitä mistä kulmasta asiaa katsoo. Asiat ovat harvoin kovin yksioikoisia ja ne voi ymmärtää monella tavalla.

Kaikkea hyvää alkaneeseen vuoteen!

Vaikka tämä sanonta on ehkä hiukan liiankin kulunut joidenkin mielestä, se kuvastaa mielestäni mainiosti ajatusta joka sen takana on. Ihmisen täytyy olla kotonaan omassa itsessään, jotta voi tuntea olevansa kotona myös fyysisessä ympäristössä.

 Asiaa voi myös ajatella toistakin kautta. Ihmisiä ja paikkoja joita rakastamme tekevät olon kodikkaaksi. Sen huomasin myös matkallani, jolta kotiuduin vasta eilen illalla. Sain viettää joulun välipäivät ja uudenvuodenaaton monien rakkaiden ihmisten kanssa. Viihdyn myös paikassa jota kutsun kodikseni, ja oma sänkyhän se paras paikka on pitkän reissun jälkeen. :) Rakastan monia asioita, joka siis tarkoittaa että sydämenikin on monessa paikassa. 

Ehkä koti on myös hetkessä. Itse olen nimittäin kokenut hetkiä, jotka ovat saaneet tuntemaan oloni kodikkaaksi, paikoissakin joissa en odottanut tuntevani niin. Joskus taas paikka, jossa odotin kokevani oloni kodikkaaksi tuntuukin vieraalta.

Tuo kesäinen kuva edustaa minulle hetkeä, jossa tunsin olevani hetken kotonani, vaikka olin kaukana talosta jota kutsun kodikseni. Sorsaemo kolmen poikasensa kanssa taisi tuntea samoin, sillä ne ottivat päivätorkut metrin päässä minusta, lämpimällä rantahiekalla.